Vapauden vanki

Ilkka Kuusisto

Ryti, Risto nro 236/46

suomenkielinen kamariooppera
Libretto Markus Nummi

 

Musiikin johto / Piano: Kristian Attila
Ohjaus: Kalle Holmberg
Lavastus ja puvut: Markku Piri
Koreografia: Tiina Lindfors
Valosuunnittelu ja projisoinnit: Ilkka Volanen
Valomestari: Jani-Matti Salo
Tuottaja: Risto Hirvonen

Solistit:
Jorma Hynninen
Tiina Lindfors

Suomalaisen Kamarioopperan solistiensemble:
Oboe /englannintorvi, Aale Lindgren
Viulu, Ollitapio Lehtinen
Alttoviulu, Matti Hirvikangas
Sello, Eeva Rysä
Harppu, Laura Hynninen
Piano, Kristian Attila

Suomalainen Kamariooppera / Helsinki City-ooppera

Synopsis

I näytös

Sotasyylliseksi tuomittu entinen presidentti Risto Ryti kirjoittaa Helsingin keskusvankilan sellissä
kirjettä puolisolleen Gerda Rytille.
Hän kysyy: kuka oli Risto Ryti ja millainen on ollut tie joka on tuonut hänet tänne.

Matka on alkanut avarasta maisemasta Huittisista, vienyt onnelliseen avioliittoon 
Gerda Serlachiuksen kanssa, kolmen lapsen isäksi ja varhain Suomen Pankin pääjohtajaksi.
Onnelliset vuodet päättyvät sotaan. Talvisota syttyy marraskuun lopussa 1939.
Ryti painostetaan pääministeriksi. Maaliskuussa 1940 Ryti lentää Moskovaan tekemään rauhan.
Paineet jatkuvat välirauhan aikana. Ryti valitaan presidentiksi suurvaltojen siunauksella.
Mannerheim uhkailee erolla. Yksi tuki Rytillä on, hän nojaa Gerdaan, lainaa tämän uskoa.

 

II näytös

Kesällä 1941 Suomi lähtee sotaan taistelemaan Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan.
Terävä Ryti on laskenut väärin: suurvallat eivät tuhoa toisiaan, edessä on Suomen tappio.
Juhannuksena 1944 Ribbentrop kiristää Suomea sitoutumaan liittoon Saksan kanssa.
Tuskallisen epäröinnin jälkeen Ryti ottaa sopimuksen yksin omiin nimiinsä.

Suomi selviää ja niin selviävät myös Risto ja Gerda Ryti, kolhittuina kylläkin.
Rytiltä leikataan pois osa mahalaukkua. Hänet tuomitaan sotasyyllisenä vankilaan.
Paasikivi armahtaa hänet kolmen vuoden vankeuden jälkeen.

Lopussa ollaan kesäpaikan näköalakalliolla. Elämänkumppani Gerda on yhä Risto Rytin tukena:
”Ihminen ei näe kovin kauas, mutta nauttii kun luulee näkevänsä.”